Tärkeää minulle:
- Varhaiskasvatusikäisten lasten tarpeet on otettava vahvemmin huomioon. Monet elämän hyvistä ”eväistä” kerätään usein jo päiväkodissa.
- Järkevämmät luokkakoot on saatava perusopetukseen.
- Riittävästi aikuisia tarvitaan tunneille, välitunneille ja siirtymätilanteisiin: ohjaajia, erityisopettajia, nuorisotyön ammattilaisia.
- Resursseja on kohdistettava yksinäisten tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palveluihin.
- Hyvä sijainti kirjastolle on peruskoulun yhteydessä. Se tukee sekä perusopetukselle että yleiselle kirjastolle säädetyn tehtävän toteuttamista, mutta myös tilojen tehokkaampaa käyttöä.
- Lapsiystävällinen Jyväskylä. Olen seurannut Jyväskylän koulu- ja päiväkotimaailmaa jo 1990-luvulta lähtien omien lasteni koulupolkujen ansiosta. Nykyään teen havaintoja kauempaa: pienin lapsenlapseni aloitti syksyllä päiväkodissa, yksi käy alakoulua ja vanhin on ehtinyt jo lukioon. Lapsuus on tärkeä. On merkityksellistä, millaisia kokemuksia lapset ja nuoret saavat varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Arvostan myös sitä työtä, mitä nuorisopalveluissa tehdään. Lasten kasvua on tuettava tieteellisen tiedon mukaisesti.
- Kiusaamisen (väkivalta ja/tai henkinen väkivalta) estämiseen tarvittaisiin lisää keinoja ja resursseja. Kivakoulu-konsepti ei ole tehokas. Opettajat ovat usein liian tasapuolisia, sillä useissa kiusaamistilanteissa he kohtelevat kumpaakin osapuolta yhtä syyllisenä, vaikka toinen olisi selvästi kiusaaja ja toinen uhri. Kiusaaminen on opettajillekin vaikea ilmiö käsitellä.
Kysymyksiä ja vastauksia varhaiskasvatuksesta
Kysymys: Uusien päiväkotien pihoja pitäisi suunnitella siten, että niissä on entistä enemmän leikkiin sopivaa luonnonympäristöä?
– Täysin samaa mieltä.
Kysymys: Perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon tarjontaa pitäisi parantaa samalla kun Jyväskylä rakentaa entistä suurempia päiväkotiyksiköitä?
– Jokseenkin samaa mieltä.
– On hyvä olla monenlaista varhaiskasvatuksen tarjontaa.
– En kannata, että kategorisesti rakennetaan aina vaan suurempia yksiköitä.
Kysymys: Afrikan tähti -peli kuuluu päiväkoteihin ja esikouluihin.
– Jokseenkin samaa mieltä.
– Lapsille peli näyttäytyy lähinnä sellaiselta, että siinä etsitään erilaisia jalokiviä, ja että joskus rosvo ryöstää kaikki rahat.
– En kuitenkaan protestoisi pelin poistamista päiväkodeista ja esikouluista, jos varhaiskasvatuksen opettajat sen poistaisivat.
Kysymys: Varhaiskasvatuksen työntekijöitä pitää houkutella kuntaani palkankorotuksilla?
– Ei samaa eikä eri mieltä.
Kysymys: Perheille pitää maksaa kuntalisää alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon tukemiseksi?
– Jokseenkin eri mieltä.
– Jyväskylässä ei ole tarvetta houkutella lapsiperheitä siten, että maksettaisiin Kelan tuen päälle vielä kuntalisää. Lapsiperheiden houkutteluun voi vaikuttaa esim. kaavoittamalla hyviä asuinaluieita, joissa monet perustarpeiden palvelut lähellä, erityisesti ruokakauppa ja lähiliikuntapaikkoja, esim. koripallokenttä.
Kysymyksiä ja vastauksia kouluverkosta ja Gradiasta
Kysymys: Perusopetusta tarjoavien koulujen määrää on vähennettävä valtuustokauden aikana?
– Jokseenkin eri mieltä.
– Peruskouluikäisten lasten ja nuorten määrä vähenee tuhannella Jyväskylässä vuosien 2025–2030. Voi olla, että sillä on vaikutusta kouluverkkoon. Koulu on lopetettava lähinnä silloin, jos oppilasmäärä vähenee niin, ettei opetusta ja oppimisen tukea ole mitenkään järkevää tarjota. Ensisijaisesti on kyse pedagogiikasta.
Kysymys: Pienten koulujen lakkauttaminen on perusteltua säästösyistä?
– En ole pelkästään säästösyistä poistamassa kouluja. Pitää olla muu syy, esimerkiksi sisäilmaongelmat (terveys, turvallisuus). Tai hyvin vähäinen oppilasmäärä, jolloin erityisopetus ja oppimisen tuki voi olla hankala järjestää (pedagogiset syyt).
Kysymys: Pienten koulujen ja lähikirjastojen tulevaisuus on turvattava koko valtuustokauden ajaksi, jotta ne eivät ole joka syksy lakkautuslistalla.
– Jokseenkin samaa mieltä.
Kysymys: Tulevalla valtuustokaudella Jyväskylästä ei saa lopettaa yhtään pientä koulua?
– Ei samaa eikä eri mieltä.
– Kouluverkkotarkastelussa pitää huomioida alueiden erityispiirteet ennen kuin kouluja lopetetaan.
– Muinoin sivistyslautakunnassa ollessani äänestin Nyrölän koulun lakkauttamisen puolesta, mutta kolmen muun pienen koulun lakkauttamista vastaan.
Kysymys: Jyväskylän olisi otettava lukiokoulutus takaisin kaupungin järjestämisvastuulle Gradialta.
– Jokseenkin eri mieltä.
Kysymys: Koulutuskuntayhtymä Gradian tulee ammatillisen koulutuksen tarjonnassaan ottaa alueen liike-elämän tarpeet huomioon nykyistä paremmin?
– Eri mieltä.
– Mielestäni Gradian lukiot ja ammatilliset koulutusalat sopivat nykyisellään hyvin yhteen alueen liike-elämän tarpeiden kanssa.
Kysymyksiä ja vastauksia peruskoulusta
Kysymys: Kouluissa tarvitaan enemmän pehmeitä keinoja koulurauhan säilyttämiseksi kuin kovia rangaistuksia.
– Jokseenkin samaa mieltä.
Kysymys: Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia?
– Onko hyvä, että lapsi uskoo sinua pelkästään sen takia, että olet auktoriteetti?
– Ehkä olisi parempi antaa ymmärrystä maailmasta: minkä takia on hyvä pestä hampaat, miksi on otettava huomioon muut ihmiset jne. Lapsi pystyy päätellä ja oppia asioita maailmasta, ja se voi olla lapselle antoisaa ja iloa tuottavaa, vaikka joskus pitääkin testata rajoja.
– Vahvista sitä, minkä haluat vahvistuvan.
– Lapsen tulee oppia, että vanhemmat rakastavat häntä.
– Olen iloinen, että lapseni ovat omien lastensa kasvatuksessa minua taitavampia näissä asioissa.
Kysymys: Väkivaltaa kouluissa ehkäistään parhaiten lisäämällä kuria ja järjestystä?
– Eri mieltä.
– Koulun on puututtava tarmokkaasti oppilaiden väkivaltaan ja koulukiusaamiseen – ongelma on, ettei siihen riittävästi puututa. Jos muutamalla oppilaalla on ongelmia, niihin on siis tartuttava, mutta ei koulunkäyntiä tarvitse muuttaa armeijatyyliseksi kuriksi ja järjestykseksi. En usko, että se lisäisi tieteiden, taiteiden tai elämäntaitojen oppimista.
Kysymys: Kännykät pitäisi kieltää kouluissa myös välitunneilla?
– Eri mieltä.
– Oppitunnit: ei kännykkää, paitsi mahdollisesti näin: kännykkälaatikosta voi ottaa kännykän, kun on tehnyt vaaditut tehtävät huolellisesti.
– Välitunneilla kännyköitä ei pidä kieltää. Yksinäiset oppilaat, joilla ei ole kaveripiiriä, tarvitsevat edes jotain tekemistä, eikä vaan niin, että joutuisivat katsomaan muiden riemua kavereiden kanssa.
– Some-kiusaamista ei ole, jos ei ole tietyissä someryhmissä. Luokan omassa WA-ryhmässä on mukana opettaja ja mahdollisesti koulun muita aikuisia.
Kysymys: Painotettua opetusta pitää vähentää, jotta koulushoppailu ja koulujen eriytyminen saadaan kuriin?
– Ei samaa eikä eri mieltä.
– Jyväskylän peruskouluissa tämä ei ole erityinen ongelma. Musiikki-, liikunta- tai englantipainotteiset luokat ovat mielestäni ok.
– Koulushoppailu taitaa olla oikea ongelma pääkaupunkiseudun lukioissa ja miksei jo peruskouluissakin.
Kysymys: Oppilaiden etäopetus tulee sallia myös perusopetuksessa?
– Jokseenkin samaa mieltä.
– Ei pidä tehdä ehdottomia kieltoja, mahdollisuus pitää olla, uusia teknologioita voi hyödyntää apuna. Luokkaopetukseen pitää osallistua, mutta jos on esimerkiksi kipea, voisi tunnin tai sen tallenteen katsoa kotoa käsin.
Kysymys: Koulujen juhlissa on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä? Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä?
– Jokseenkin samaa mieltä.
– Yhteisissä juhlissa, kevät- ja joulujuhlissa, viittaukset kristilliseen perinteeseen ovat hyväksyttäviä.
– Heille, jotka eivät ole kristittyjä tai eivät halua mukaan kristillisiin perinteisiin, pitää kuitenkin olla vaihtoehtoinen samantasoinen tilaisuus, jos kyseessä on selvästi kristillinen tilaisuus, esim. jumalanpalvelus tai muutoin hengellinen tilaisuus. (Ei siis saa laittaa läksy- tai siivoushommiin siksi aikaa, kun muut ovat joulukuvaelmaa katsomassa. Vaihtoehtoinen tilaisuus ei saa muotoutua rangaistukseksi.)
Kysymys: Kristillisen kulttuuriperintömme pitää näkyä kouluissa nykyistä enemmän?
– Eri mieltä.
Kysymyksiä ja vastauksia oppimisen tuesta ja muusta tuesta
Kysymys: Erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia pitää palkata kouluihin lisää, vaikka se tarkoittaisi kuntaveron korotusta?
– Jokseenkin samaa mieltä. Lisää aikuisia tarvitaan luokissa, jossa on nepsy-lapsia tai muita oppilaita, jotka tarvitsevat apua luokassa, siirtymissä tai ruokailutilanteissa.
– Jyväskylässä on vuoden 2023 tilaston mukaan 10,7 % erityistä tukea saavia peruskoulun oppilaita ja 15,4 % tehostettua tukea saavia oppilaita, yhteensä siis noin 26 prosenttia oppilaista tarvitsee voimakasta oppimisen tukemista (lähde: OAJ:n sivistyskuntakone). Erityisen tuen luvuissa mukana lienee Huhtasuon yhteiskoulun vaativan erityistuen ryhmät ja kaupungissa toimivat aluelliset pienryhmät (10 oppilasta/ryhmä). Silti moni oppilas tarvitsee varsinkin opintiensä alkutaipaleella oppimisen tukea ainakin jossain oppiaineissa tai taidoissa.
– Myös kiusaamista kokeneiden tai siihen osallistuneiden osuus perusopetuksen oppilaista on aika suuri: 37,6 prosenttia. Melkein neljä lasta kymmenestä on joko kiusattu tai kiusaaja. Aika hätkähdyttävää? Lisää aikuisia tarvitaan kouluihin. Heitä ei saa vähentää.
Kysymys: Koulujen inkluusio on mennyt liian pitkälle? Erityisoppilaita pitäisi opettaa nykyistä enemmän erityisluokilla?
– Jokseenkin eri mieltä.
– Vaihtoehtoja on hyvä olla, mutta yhtä ratkaisua ei pidä pakottaa kaikille oppilaille.
– Ei kaikille erityisoppilaille sovi erityisluokka. Ei kaikille erityisoppilaille sovi olla kaikki tunnit ”tavallisessa” luokassa.
– Inkluusio on ymmärretty väärin, jos se ymmärretään säästötoimena tai antisäästötoimena.
– Inkluusio liittyy pedagogiikkaan ja ihmisoikeuksiin.
Kysymys: Kouluihin tarvitaan erityisluokkia inkluusion sijasta?
– Jokseenkin eri mieltä.
– Mahdollisimman inklusiivinen on tavoite, mutta joidenkin lasten etu voi tarkoittaa erityisluokkaa.
– Vanhanaikaisia tarkkailuluokkia ei tarvita.
– Lisäksi ei voida toimia vastoin EU-linjauksia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Kysymys: Koulunuorisotyötä pitää lisätä kiusaamisen vähentämiseksi?
– Samaa mieltä.
Kysymyksiä ja vastauksia kouluruuasta (ja muustakin kunnan tarjoamasta ruuasta)
Kysymys: Kouluissa ja päiväkodeissa pitää vähentää liharuuan tarjoamista? Kunnan järjestämissä ruokailuissa pitää vähentää lihan kulutusta?
– Ei samaa eikä eri mieltä tai lievästi eri mieltä. Pitää tarjota ravitsevaa ruokaa, jota lapset ja nuoret suostuvat syömään, ja sitä on oltava riittävästi.
– Prioriteetti on siinä, että ihmiset tulevat ravituiksi.
Kysymys: Kouluissa tulee olla vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa?
– Jokseenkin eri mieltä.
– Pitää tarjota ravitsevaa ruokaa, jota koululaiset suostuvat syömään, ja sitä on oltava riittävästi. Prioriteetti on siinä, että ihmiset tulevat ravituiksi.
– Koulu noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia, joten kasviksia kyllä tulee tarjolle. Kaupungin ei tarvitse määritellä, että tiistaisin aina kasvisruokaa.
Päiväkodeissa lapsia totutetaan eri makuihin. Jyväskylässä on kokemusta myös Sapere-menetelmästä.
(Itse tykkään kasvisruuasta ja voisin syödä sitä joka päivä, nuoruudessani söinkin vain kasvisruokaa ja kalaa. Se ei ollut silloin vielä nykyisenlainen trendi.)
Kysymys: Kotikuntani pitää käyttää nykyistä enemmän rahaa kouluruokaan?
– Jokseenkin eri mieltä tässä taloustilanteessa.
– Kouluissa on tarjottava ravitsevaa ruokaa riittävät annokset kasvaville lapsille ja nuorille.