Rakennetun ympäristön esteettömyys on ihmisoikeus. Sen takia siitä pitäisi poiketa vain erityisen painavasta, perustellusta syystä. Sellaisia syitä on vain harvoin. Tekosyitä kyllä usein löytyy.
Samoin rakennusten esteettömyys on ihmisoikeus. Siitäkin pitäisi olla sallittua poiketa vain todella harvoin. Yleensä hyvällä suunnittelulla voidaan vanhatkin arvorakennukset saada paljon ajateltua esteettömämmiksi – ulkomailla näkee monesti hyviä ratkaisuja.
Ympäristöt onkin rakennettava sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat ilman erityisjärjestelyjä kulkea kaduilla ja viheralueilla ja rakennuksissa, joko omin jaloin tai liikkumisen apuvälineillä. Tällaista periaatetta kutsutaan kaikille sopivaksi suunnitteluksi (design for all).
Milloin sinun mielestäsi esteettömyydestä saa poiketa?
Pääsy rakennettuun kaupunkiympäristöön
Esteetöntä kulkemista tarvitsevat apuvälineiden käyttäjät, ikääntyneet, lastenvaunujen ja -rattaiden työntäjät, muuttoväki nokkakärryineen, painavien kauppakassien roikottajat ja matkalaukkujen raahaajat sekä monet muut ryhmät ja henkilöt.
Pointtini rakennetun ympäristön esteettömyydestä:
- Alkuun sitaatti Kalle Könkkölältä: ”Kaavoituksella on hirveän tärkeä merkitys. – – Rakennuslautakunta hyväksyy joka toinen viikko lähes aina asuintaloja, joihin ei pääse sisään. Ei silloin voi sanoa, että esteettömyys olisi hirveän hyvin mennyt eteenpäin. Usein päälle liimataan ja yritetään ratkaista jälkeenpäin. Mutta aloitetaan heti kaavoituksesta, niin asiat on paljon helpompi järjestää.” (Helsingin kaupunginvaltuusto 12.9.2007)
- Suojateiden kohdalla maanpinta on muotoiltava esteetöntä kulkua tukevaksi tai siinä on oltava tarpeeksi loivaksi luiskattuja reunakiviä. Luiskaus on tehtävä siten, että näkövammainen henkilö tai opaskoira voi erottaa kadun ja jalkakäytävän toisistaan.
- Talvellakin jalkakäytävät ja invapaikat (liikkumisesteisten pysäköintiruudut) on pidettävä lumesta vapaina.
- Ikääntyneiden pientalojen liittymät on aurattava. Kilpailutuksessa on otettava huomioon se, että aurauskalusto on sellainen, ettei auraauto tunge lunta polanteiksi ikääntyneiden kotien sisääntuloväylälle. Miksi tämä on ollut niin vaikeaa Jyväskylässä?
- Lasten leikkipaikoille ja leikkipuistoihin on oltava esteetön pääsy. Se, että kynnyksetön kulku on tehty lastenrattaita työntäville, ei välttämättä takaa sitä, että esimerkiksi luiskat tai maanpinnan muotoilu olisi tehty sopivaksi apuvälineillä kulkeville henkilöille. Leikkipuistoissa on oltava leikkimisvälineistöä myös vammaisille lapsille.
- Ulkona sijaitsevissa kuntoilulaitteissa on oltava myös apuvälineiden käyttäjille soveltuvia.
Pääsy rakennuksiin
Rakennusten esteettömyys on otettava huomioon monipuolisesti:
- Liikuntavammaiset henkilöt arvostavat kynnyksetöntä, ei epätasaista, liukasta tai liian kaltevaa kulkua. Ovet eivät saa avautua esteeksi eteen. Päiväkotien ja koulujen suunnittelussa on otettava
- Näkövammaiset henkilöt (ja heidän opaskoiransa) tarvitsevat kontrasteja, joilla erottaa esimerkiksi ulko-oven paikka. Esimerkiksi kävelykadulle on laitettu erilaista laattaa tiettyihin kohtiin ja Väinönkadun pihakatuosuudelle on laitettu tietynlainen kourulaatoitus keskelle katua.
- Kuulovammaisia varten tehdään induktiosilmukat auditorioihin ja asiakaspalvelupisteisiin. Auditorioissa pidetään huoli, että ihmiset puhuvat mikrofoniin, muutoin silmukasta ei ole hyötyä!
- Henkilöt, joilla on migreeni tai huimausta, toivovat rauhallisia pintamateriaaleja ja suojaa suoralta auringonpaisteelta ja usein myös muulta suoralta valaistukselta.
- Rauhallisuutta rakennuksiin ja tiloihin tarvitsevat myös henkilöt, joilla on neuropsykiatrisia pulmia.
- Skuutit ja erilaiset mainostelineet kaduilla aiheuttavat vaaraa, kun niitä jätetään mihin sattuu ja kun niillä ajetaan ydinkeskustassakin hulvatonta vauhtia. Skuutteja varten on oltava selkeät rajoitukset. Ne eivät saa viedä parkkitilaa autoilijoilta keskustassa.
- Varsinkin terveydenhuollon rakennuksiin on päästävä todella helposti.
Sanat saavutettavuus ja esteettömyys
Itse käytän sanoja ’saavutettavuus’ ja ’esteettömyys’ synonyymeinä (engl. accessibility), vaikka suomalaisissa asiakirjoissa ne jostain syystä erotellaan.
Tässä olen käyttänyt esteetön-sanaa sen vuoksi, että Suomessa sillä kuvataan tyypillisesti katujen ja rakennusten suunnittelemista kaikille käyttäjille sopiviksi. Esteetön menee kuitenkin sekaisin esimerkiksi juridisen esteettömyyden kanssa. Toivon, että Suomessakin saavutettavuus-sana tulee laajempaan käyttöön ajan mittaan.